Johanneksen ilmestys

Raamattu Kansalle on suomalainen raamatunkäännös, jonka on tarkoitus olla mahdollisimman uskollinen Raamatun alkuteksteille. Käännöstä toimittava yhdistys on samanniminen. Yhdistys perustettiin vuonna 1987. Raamattu Kansalle on syntynyt eräänlaisena vastalauseena Uuden kirkkoraamatun käännöstyölle, jonka monet piirit ovat katsoneet olevan liian epäuskollinen alkuteksteille. Raamatun käännöstyö tapahtuu noin 60 eri kristillisiin suuntauksiin kuuluvan kääntäjän talkootoiminnalla. Uuden testamentin käännös valmistui vuonna 1999. Vanhan testamentin puolelta Psalmien kirjan käännös valmistui vuonna 2002. Lopullinen käännös ilmestyy vuoden 2011 syksyllä.(Wikipedia) JOHANNEKSEN ILMESTYS (lähde-Olavi Peltola) JOHDANTO Kirjoittaja sanoo olevansa Jumalan sanan palvelija ja veljenne Johannes (1 Joh 1:1,4,9). Hän todistaa siitä, mitä on kuullut ja nähnyt (Ilm 1:2,11; 22:8). Hänen kirjoituksensa on osoitettu Aasian maakunnan kristityille, joiden parissa Paavali oli tehnyt lähetystyötä. Kirjoitus levisi ensin läntiseen kirkkoon. Vasta varsin myöhään itäiset kirkot hyväksyivät sen UT:n kirjakokoelmaansa. Jo Ireneaus piti tätä Johannesta myös Johanneksen evankeliumin ja kirjeitten kirjoittajana ja nimenomaan Johannes Sebedeuksen poikana. Tieteellinen raamatuntutkimus ei yleensä hyväksy tätä väitettä. Sen mukaan ne kaikki eroavat toisistaan siinä määrin muodon, tyylin ja asiasisällyksen puolesta (Nikolainen). Ei pidetä myöskään mahdollisena, että Jeesuksen opetuslapsi Johannes olisi voinut elää Vähässä Aasiassa 90-luvun lopulla. Joka tapauksessa kirjoittaja on ollut arvostettu Herran palvelija. Hänen tunnettiin laajalti 90-luvulla ainakin Vähän Aasian läntisen osan seurakunnissa. Hänen ei tarvitse esitellä itseään muuten kuin nimeltä. Kaikki seurakunnissa tiesivät, kuka hän on. Johannes on kirjoittanut avoimesti omalla nimellään eikä monien tuon ajan ilmestyskirjojen kirjoittajien tavoin kätkeytyneenä jonkun VT:n tunnetun nimen taakse (Henok, Baruk). Hänen kirjoittamansa kreikankieli on seemiläisvoitoista. Alkukirkon säilyttämän perimätiedon mukaan apostoli Johannes eli elämänsä loppuosan Efesossa, jossa näytetään turistille myös Jeesuksen äidin, Marian hautaa. Saadessaan näkynsä Jeesukselta Johannes kertoi olleensa karkotettuna Efesoksen edustalla olevalle kallioiselle Patmoksen saarelle (Ilm 1:9). Kirjan alussa on kirjeet Efesoksen ja sen ympäristössä oleville seurakunnille. Monet niistä seurakunnista olivat syntyneet Paavalin lähetystyön tuloksena 50-luvulla. Nyt seurakunnissa elettiin ajoittaisen vainon ja myös seurakunnan sisäisten kriisien aikaa. Tätä aluetta voidaan pitää tuon ajan kristikunnan keskuksena. Siksi tässä mainitut seurakunnat edustavat koko kristillistä kirkkoa. Raamattu alkaa taaksepäin katsovalla profetialla ja päättyy eteenpäin suuntautuvaan profetiaan. Uskomme peruskirja tulkitsee nykyisen maailman todellisuuden menneen ja tulevan iankaikkisuuden välissä olevaksi ajaksi, jolla on alkunsa ja loppunsa. Se todellisuus, jossa nyt elämämme ihmisinä ei ole aina ollut eikä tule aina olemaan. Ilmestyskirja päättää Raamatun suurenmoisella tavalla. SISÄLTÖ Ilmestyskirjassa katsellaan tulevaisuuteen, siihen “mitä tämän jälkeen on tapahtuva“ (Ilm 4:1). Aluksi (luvut 1-3) käsitellään vastaanottajaseurakuntien ajankohtaista tilannetta, “mitä nyt on“ (1:19). Sen jälken seuraavat tulevaisuuden näyt, jotka voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon. Pääosa näyistä kuvaa tapahtumia ennen Kristuksen paluuta (luvut 4-19). Kristuksen paluu ja iankaikkisuus on edessämme luvuissa 20-22. Kirjaa hallitsee vertauskuvallinen kielenkäyttö lukuisine näkyineen. Voimme jakaa kirjan seitsemän suuren näyn mukaan: