Koululaiskonsertti Sortavalan Seurahuoneella sankarillisen talvisodan 1939-1940 muistoksi

Koululaiskonsertti Sortavalan Seurahuoneella . on osa Venäjän presidentin kulttuurisäätiön hanketta “Karjalan kansallinen kulttuuriperintö: Toinen maailmansota 1939-1945“. Konsertin juontaa kaartinvänrikki Vadim Jegorov, Petroskoin kadettikoulun sotilassoittokunnan solisti, Karjalan ansioitunut taiteilija. ”Pistimet välähtää, tykit pauhaa, kohtalon hetki on koittanut! Suomi, me kohtaamme viimein, mutta välissämme puhuu enää lyijy.” Konsertti on omistettu Sankarillisen Suomen sodan 1939–1940 muistolle sekä Sortavalan alueen palauttamiselle kotimaan Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän osaksi 84 vuotta sitten. Toisen maailmansodan alettua 1939 Sankarillinen sota oli välttämätön Neuvostoliiton luoteisen rajan vahvistamiseksi ja maan suurimman sotateollisuuskeskuksen Leningradin turvallisuuden takaamiseksi. Sankarillisen sodan tuloksena palautettiin 1811 menetetyt historialliset venäläisen Karjalan alueet ja luotiin puolustusvyöhyke Saksan ja sen satelliitin Suomen kanssa käytävän sodan varalta. Syksyllä 1939 Suomi kieltäytyi ehdottomasti neuvostojohdon lukuisista ehdotuksista siirtää valtionrajaa niiltä kohdin, jotka ovat strategisesti vaarallisia Leningradille ja vuokrata sen suojaamiseksi sodan varalta eräitä saaria. Kun diplomaattiset keinot oli käytetty venäläisten raja-alueiden palauttamiseksi tehtiin päätös niiden palauttamiseksi sotilaallisin keinoin. Neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen Karjalankannaksella, Karjalassa ja Murmanskin rintamalohkolla. Eteläisellä rintamalohkolla Karjalankannaksella alkoi neuvostojoukkojen suurhyökkäys. Se mursi Mannerheim-linjan, tuhoten sen pesäkkeitä ja vihollisen päävoimat. Maaliskuun alussa Punainen Armeija marssi voittajana Viipuriin. Suomalaisten hyödytön vastarinta ja avun odottaminen Englannilta ja Ranskalta sekä Saksan valmius kaapata Norja olisivat voineet ajaa koko Skandinavian niemimaan toisen maailmansodan päänäyttämöksi. Suomea uhkasi täydellinen katastrofi. Suomen hallitus allekirjoitti rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa, luvaten palauttaa entisen Viipurin läänin historialliset karjalaiset maat ja muut luoteisrajan alueet. Taistelut päättyivät kaikilla rintamaosuuksilla . Suomelta palautetut karjalaiset alueet liitettiin Karjalan autonomiseen neuvostotasavaltaan sitten 12. neuvostotasavaltaan, Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Ruotsin kanssa käytyjen sotien tuloksena menetettyjen historiallisten karjalaisten maiden oikeudenmukaisesta palautuksesta jouduttiin maksamaan kallis hinta. Taisteluissa kaatui tai katosi 127 000 neuvostosotilasta, 246 000 haavoittui tai paleltui. Vuoden kuluttua fasistinen Saksa hyökkäsi petollisesti Neuvostoliittoon. Alkoi Suuri isänmaallinen sota. Suomi hyökkäsi Saksan kanssa, rikkoen petollisesti vuoden 1940 rauhansopimuksen. Suomen joukot valtasivat osan Karjalaa ja kylvi Karjalan siviilien keskuuteen mittaamattomia kärsimyksiä ja kuolemaa. Suomi järjesti miehittämillään alueilla venäläisten siviilien ja sotavankien kansanmurhan. Vuonna 1941 Punainen Armeija pysäytti Suomen hyökkäyksen estäen Leningradin valtaamisen pohjoisesta. Punaisen Armeijan puolustus piti koko rintamalla ja edisti täydellistä voittoa vihollisesta. Kesällä 1944 neuvostojoukot löivät Suomen. Suomi allekirjoitti uuden rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa rauhasta, hyvästä naapuruudesta ja liittoutumattomuudesta sotilasliittoihin sitä vastaan. Mutta vuonna 2023 Suomi rikkoi jälleen kerran rauhansopimuksia liittymällä hyökkäysliitto Natoon. Tänään sankarillisen Suomen sodan ja Suuren isänmaallisen sodan kokemukset velvoittavat meitä vaalimaan herkeämättä sydämissämme niiden erityisen kallista muistoa.