Laulu maalle

Kuka väittää, on murhattu maa? Enää koskaan ei kukka tee terää. Älkää uskoko, maa odottaa. Maa on uupunut, pian taas se herää. Ei,ei palanut poroksi maa, se on murheesta mustaksi tullut. Kuka merta ei voi ammentaa, tappaa maaemon voivat vain hullut. Koskaan laske sen haavoja et, etkä tajua miten voi sietää helvetilliset kärsimykset, jotka maan hermot revityt tietää. Maa ei huuda, ei maa vaikeroi, sydän povessa maan yhä sykkää. Kuka sanoikaan etteivät soi enää laulut ja maa on nyt mykkä?